Troll Svoras


Troll Svoras, VH11-053-0065  img   norjanvuonohevonen, ori  img   syntynyt: 13.11.2009
3-vuotias 13.12.2009 (8v 13.02.2010)  img   145cm, hallakko  img   ko he B, noviisi valjakko
om. yersinio, VRL-06303, Salpicar  img   maahant. yersinio

kuollut 11.1.2015 / virtuaalihevonen

VIR MVA ch. arvonimi myönnetty 22.10.2010
VSN Champion arvonimi myönnetty 18.10.2013
Palkittu VVJ:n laatuarvostelussa I-palkinnolle, 96,4p.
Palkittu KRJ:n laatuarvostelussa II-palkinnolle, 97,2 p.
Kantakirjattu hevoskantakirjaan 21 - 20 - 20 - 20 = 81p. KTK-I


img

Historiaa ja luonnetta

Trolli on omanarvonsa tunteva poni joka tarpeen vaatiessa näyttää ihmisille missä kaapin paikka seisoo. Karsina on ehdottomasti hänen omaa aluettaan ja parhaiten ponin saa harjattua käytävällä tai vesikarsinassa kiinni sidottuna molemmilta puolilta. Karsinassa Trolli pistää kaiken ranttaliksi. Se pyörii ympäriinsä, kiinni sidottuna avaa solmut, mutustelee hoitajansa hihat ja lahkeet ja tarvittaessa antaa myös monoa jos meno ei miellytä. Trolli ei myöskään kaipaa hellittelyjä osakseen ja vaikka se on suloinen poni tuuheine jouhineen ja suklaisine silmineen niin rapsutukset ja suukottelut on syytä jättää väliin. Poni osaa ajaa ylimääräiset ihailijat pois joko kääntämällä takapuolensa mielenosoitukseksi tai näykkäämällä palasen vaatteista suuhunsa ja sen jälkeen riepottelemalla vaatteet riekaleiksi.

Trollli on siis helpoin hoitaa poissa karsinastaan ja sidottuna se käyttäytyykin paremmin. Tällöin poni ei niinkään keskity siihen mitä ihminen ympärillään tekee vaan tarkkailee tallin toimintaa, hevosia ja ihmisiä. Jos tilaisuus tulee niin aina ohimennen voi haukata kaveria takapuolesta jos vesikarsinasta vain ylettää ohitsekulkevaan poniin. Harjaukset ja kavioiden putsaamiset menevät ongelmitta ja satula kannattaa ponille laittaa kun se vielä seisoo kiinnisidottuna. Suitsien laitossa poni tuntee itsensä taas villiksi ja vapaaksi ja silloin alkaa niskoittelu. Trolli heittelee päätään ylösalas ja pitää suunsa visusti supussa. Suitsien laittaminen ponille vaatiikin nopeutta ja taitoa. Mitä kauemmin pojan kanssa menee taistellessa sitä vaikeammaksi homma käy. Tarvittaessa on parempi pitää pieni tauko jos suitset eivät mene päähän ja yrittää hetken päästä uudelleen. Kun poni on kerennyt taas kiinnittämään huomion tallin menoon ja meininkiin saattaa suitsien laittaminen olla asteen verran helpompaa. Taluttaessa Trolli kulkee perässä kuin koira, talutti sitä sitten pelkästään otsatukasta, riimulla tai suitsilla. Pojalla ei ole tapana karkailla, mutta tilaisuuden tullen se saattaa poimia itselleen matkaevästä. Poni ei kuitenkaan pysähdy puskiin pidemmiksi ajoiksi aterioimaan vaan haukkaa suun täytettä ja jatkaa matkaa. Ainoastaan säikähtäessään Trolli saattaa ottaa hatkat taluttajaltaan ja tällöin poni kyllä pääsee irti niin halutessaan, talutti sitä sitten riimulla tai suitsilla. Pojalla on kuitenkin suht hyvät hermot, joten se harvemmin säikkyy pienistä.

Trolli on paksuksi poniksi monitaituri ja innokas ratsu. Se on vauhdikas ja välillä heikompia hirvittää kun Trolli painelee kentällä menemään tukka putkella. Ajoittain poni intoutuu silkasta ilosta pukittelemaan ja tämän kokoisen ponin pikkupukeissakin on jo täysi työ pysyä kyydissä. Mikään näyttävä kouluratsuhan Trolli ei luonnollisestikaan ole, mutta vie kouluradoilla tuomareiden sydämet mönkijämäisellä olemuksellaan ja kipittävillä pikku askelillaan. Kouluratsastuksen puolella Trollin vahvuuksia ovat täsmälliset siirtymiset, ei niinkään lisäykset ja temponvaihtelut. Esteillä poni on tapansa mukaan vauhdikas mistä syystä puomit helposti kolisevat alas. Trolli kuitenkin seuraa ratsastajansa apuja tarkasti ja jos ratsastaja ratsastaa hyvät tiet niin Trollikin toimii kaarteita oikomatta. Maastoponina Trolli on varmajalkainen jonka kanssa voi mennä ulkoilemaan joko yksin tai muiden kanssa. Poni ei välitä kulkeeko muut kaverukset sen edellä, takana vai vierellä, mutta laukatessa poni saattaa intoutua kisailemaan edellä kulkevien ratsukoiden kanssa. Tällöin Trolli saattaa karata ratsastajaltaan ja kuskata häntä miten haluaa. Parhaiten Trollia on silloin saanut ojennettua kun on antanut ponin laukata niin pitkälle kun itse on menossa ja sen jälkeen jatkaa laukkaamista niin pitkään kun ratsastaja haluaa. Tämä on hyvä muistutus ponille siitä kuka tosissaan sen vauhdin ja matkan pituuden määrää. Trolli on koulutettu myös valjakkoponiksi. Itseasiassa ostin Trollin itselleni alkuun valjakkoponiksi, mutta valjakkokisoja järjestettiin sen verran harvakseltaan, että keskityimme alkuun enemmän ratsun työhön. Kun kilpailut lisääntyivät pääsi Trollikin tositoimiin. Kuten kouluradallakin niin myös valjakkoajon puolella Trollin vahvuuksia ovat täsmällisyys ja siirtymiset ja kouluosuudella se kerää näistä aina hyvät pisteet. Lisäksi tarkkuuskoe on ollut osa-alue missä ori on lähes poikkeuksetta kerännyt parhaat pisteet.


img

   Skovly  Bernard  Hals
 Severina
 Lisse  Hjalmar
 Linga
   Tillie  Gjestar  Hodnin
 Trina
 Bragda  Kleppar
 Ringdola


Isä -ja emä

Isä Skovly on Norjassa suuresti vuonohevosjalostukseen vaikuttanut poni. Ori kilpaili ahkerasti viisi- ja kuusivuotiaana valjakkoajossa. Se toimi parhaiten parivaljakon osana, mutta osallistui jonkun verran myös yksilöluokkiin. Seitsemänvuotiaana ori keskittyi enemmän jalostusorina olemiseen ja sillä astutettiin kymmenen tammaa. Astutuskauden jälkeen Skovly palasi takaisin kilpailukentille ja se otti vain muutamia tammoja vastaan vuodessa. Jälkeläisten kasvaessa ja menestyessä kisakentillä nousivat Skovlyn astutus -ja varsamaksut pilviin ja orin kysyntä kasvoi huomattavasti aiempiin vuosiin. Orin vanhetessa sen prosentit tiinehtyneiden tammojen osalta laski selvästi ja lopulta se sai 30 jälkeläistä. Luonteeltaan Skovly oli herrasmies tilanteessa kuin tilanteessa ja se pysyi rauhallisena aina vaikka ympärillä oli hälinää ja ryskettä. Orin kanssa oli helppoa ja mukavaa olla suurissa kilpailutapahtumissa. Se ei turhia stressaillut vaan käyttäytyi niin kuin kotonakin eikä ainakaan syömättömyyttä tarvinnut pelätä.

Emä Tillie varsoi ensimmäisen varsansa nelivuotaana jonka jälkeen se viisivuotiaana aloitti kilpailemisen kouluratsastuksessa. Se osallistui kolmena vuotena vuonohevosten PM-kilpailuihin ja viimeisenä vuotenaan sijoittui kouluratsastuksessa kolmannelle sijalle. Kilpailu-uran päätyttyä Tillie sai vielä neljä jälkeläistä jotka kaikki olivat oreja. Tillien jälkeläiset ovat olleet kauniin näköisiä vuonohevosia sopusuhtaisella ulkonäöllä. Luonteenpiirteenä niille on ollut ominaista aavistuksen huonot tavat ja ne ovat ehdottomasti olleet enemmän ammatti-ihmisten hevosia kuin pienten lasten lelliratsuja. Tillie oma luonne oli melko samanlainen kuin jälkeläistensäkin. Se tarvitsi päättäväisen ihmisen käsittelemään itseään jolla oli tarpeeksi rohkeutta ja määrätietoisuutta toimia tamman kanssa. Vaikeasta luonteesta huolimatta Tillie oli tallinsa suosikki hevosia ja tamman kuoltua lopulta vanhuuteen 22-vuoden pidättelivät monet tamman kanssa työskennelleet itkua.


Isovanhemmat

Isänisä Bernand syntyi Norjassa silloisen suurimman norjanvuonohevos-siittolan tiloissa. Se myytiin kaksivuotiaana Ruotsiin jossa siitä koulutettiin kelpo ratsu -ja valjakkohevonen. Bernand oli omiaan etenkin kestävyyskokeessa sillä sen vahvuuksia oli etenkin nopeus, kestävyys ja rohkeus. Ori kääntyi radalla ketterästi suuntaan kuin suuntaan ja se ylitti esteet turhia aikailematta. Kaksitoistavuotiaana Bernand liisattiin Norjaan kahdeksi vuodeksi astumaan tammoja. Ensimmäisenä vuotena orin luona vieraili seitsemän tammaa ja toisena vuotena yhdeksän tammaa. Orin käyttäminen Norjalaisilla tammoilla innosti myös Ruotsalaisia tammanomistajia käyttämään Bernandia enemmän tammoillaan, mutta ori ei kuitenkaan astunut viittä tammaa enempää vuositasolla.

Isänemä Lisse toimi pääasiassa siitostammana. Se sai yhteensä kaksitoista varsaa, joten tamma ei juuri muuta tehnyt kuin oli kantavana tai hoiti varsaansa. Lisseä käytettiin tammana mielellään juuri sen kiltin ja tasaisen luonteen vuoksi, mutta myös kaunista väritystä pyrittiin saamaan jälkeläisille. Lisse oli väriltään tasaisen puhdas valkohallakko ja sillä oli suuret tummat silmät pitkine ripsineen. Kaikki eivät kuitenkaan olleet ihastuneet Lissen ulkonäköön. Joidenkin mielestä tamma muistutti suurine silmineen enemmän lehmää kuin vuonohevosta. Jokatapauksessa Lissen varsoilla oli oma kannattajaryhmänsä ja ne menivät hyvin kaupaksi. Väri ja silmät eivät aina periytyneet suoraan Lissen jälkeläisille, mutta niitä on näkynyt sen jälkeen myöhemmissä sukupolvissa.

Emänisä Gjestar huolestutti nuorena poikana omistajiaan tuon tuostakin. Kasvaessaan se vain jatkoi ja jatkoi kasvamista ja suoraan kasvattajalta ostettu lupaava poni alkoi näyttää siltä, että se kasvaa vielä rotumääritelmästään ulos. Kolmevuotiaana oria tarjottiin kantakirjaan ja mittauksissa se oli juuri ja juuri sallituissa mitoissa. Tällä kertaa ori ei kuitenkaan vielä saanut hyväksyttyä arvosanaa sillä se oli vielä suhteellisen kehittymätön nuori kaveri ja se lähetettiin takaisin kotiin keräämän tikkujaloilleen lisää massaa ja komeutta. Vielä viisivuotiaana Gjestar oli edelleen aavistuksen riuku, mikä huolestutti omistajaa jälleen lisää. Eikö tästä ponista nyt tule sitä odotettua jalostusoria mitä kasvattaja suurin lupauksin heille myi? Gjestar menestyi kuitenkin kilpailuissa ja kahdeksanvuotiaana se oli kerännyt kontolleen jo roiman määrän meriittejä vuonohevoseksi. Se sai suoritustensa perusteella vuodeksi astutusluvan, jotta nähtäisiin millaisia ominaisuuksia ori periyttää. Gjestarin varsat eivät kuitenkaan olleet isänsä kaltaisia kisatykkejä ja orin astutuslupa jäi lopulta ainoastaan vuoden mittaiseksi.

Emänemä Bragda ei ollut missään vaiheessa aktiivisessa jalostuskäytössä. Tamman ollessa viisivuotias se sai kantakirjapalkintonsa ja lausuntonsa kasvattajan painostaessa tamman omistajia tekemään jotain tamman kanssa. Bragda oli kuitenkin ostettu perheponiksi ja sellaisena se sai toimiakin vielä pitkään. Vasta omistajaperheen lapsien kasvettua ja alkaessa havittelemaan suurempaa hevosta päätettiin Bragda astuttaa ensimmäisen kerran. Tällöin tamma jäi tyhjäksi ja seuraavana vuonna yritettiin uudelleen ja onni lykästi ja Bragda tuli tiineeksi. Huono varsomisonni, joka saattoi johtua jo tamman korkeasta iästäkin, jatkui ja Bragda loi varsansa. Kolmas kerta toden sanoo, ajatteli omistaja ja vaihtoi kokonaan oria. Tällöin markkinoille tuli ensi kertaa Gjestar kohtuullisilla astutusmaksuilla ja Bragda tuli jälleen tiineeksi. Tällä kertaa tamma vihdoin ja viimein synnytti tomeran orivarsan. Onnistuneen varsomisen jälkeen Bragdaa asuttettiin vielä useampia kertoja ja se sai orivarsansa lisäksi vielä kaksi tammajälkeläistä.


Isoisovanhemmat

Isänisänisä Hals oli luonteeltaan raju ja jyristeli aina pitkin tallin pihaa kuskaten hoitajieen narun päässä. Ori sai vain viisi jälkeläistä. Raisu omapäinen luonne kun ei ollut erityisen toivottu ominaisuus jälkeläisille eikä orin omatkaan näytöt olleet keskitasoa parempia. Hals ei juurikaan esiintynyt kilpailukentillä sillä se asui tallissa missä oli hevosia paljon. Näin ollen yhdelle vaikeasti käyttäytyvälle vuonohevoselle ei juurikaan liiennyt aikaa.

Isänisänemä Severina eli Riina oli innokas esteiden taitaja. Vaikka vuonohevosmainen rakenne ei ehkä antanut tammalle mahdollisuuksia hypätä mielettömän korkeita luokkia ja tehdä huippuaikoja niin tamma oli kuitenkin tasaisen varma tallaaja. Se ylitti esteet intoa puhkuen ja pienissä luokissa aina puhtaasti. Severinalla kilpaili pitkään pikkuluokkia kaksi sisarusta ja vasta tamman menehdyttyä he siirtyivät kilpailemaan hevosilla.

Isänemänisä Hjalmar oli aikansa suosituimpia siitosoreja. Sillä on jälkeläisiä pitkin eurooppaa. Ori oli hyväluonteinen ja edusti hyvää rotutyyppiä. Se kävi elämänsä aikana myös kaksi kertaa vuokralla, pois Norjan maan kamaralta. Ensimmäisellä kerralla se vuokrattiin Tanskaan ja muutaman vuoden päästä ori pääsi Saksaan asti.

Isänemänemä Lingan kanssa yritettiin aloittaa pienimuotoista kouluhevosen uraa, mutta sen ongelmana olivat jatkuvat jalkavaivat. Linga sai kaksi varsaa jotka eivät emänsä tapaan olleet jalkavaivaisia vaikka monet manailivat rikkinäisen tamman käyttöä jalostuksessa. Linga lopetettiin kuitenkin jo nuorella iällä, kymmenenvuotaana.

Emänisänisä Hodnin edusti koko komeudellaan vuonohevosen monipuolisuutta. Se kilpaili aktiivisesti koulussa, esteissä ja valjakossa. Menestystä ei välttämättä tullut kovinkaan paljoa, mutta kyllä ori aika ajoin nappasi sijoituksia sieltä täältä. Hodnin kanssa kierrettiin kilpailukenttiä myös melko aktiivisesti koko ajan, joten se oli aina esillä tapahtumissa ja orin kuva komeili monesti eri lehtien sivuilla.

Emänisänemä Trinaoli muhkea pyöreä tamma joka lihoi jo pelkästään heinäpaalin näkemisestä. Tammalla oli vuodesta toiseen sinnikkäät kaulamakkarat ja tarpeeksi pitkää satulavyötä sai etsiä kissojen ja koirien kanssa. Eipä Trina juuri liikunnastakaan innostunut ja se oli varmasti jokaisen ratsastajansa mielestä laiskin hevonen mitä he ovat ikinä kokeneet.

Emänemänisä Kleppar oli vuonohevoseksi melko kevytrakenteinen. Se oli mukava kilpailukumppani kouluradalla, mutta ei juurikaan saanut tammoja vieraakseen. Vetokokeissa ori pärjäsi usein todella huonosti juuri kevyen rakenteensa puolesta ja jos se pääsi niistä läpi niin se oli aina siinä ja siinä. Myöskin orin rotutyyppi ei ollut aivan ihanteellinen ja se sai siitä aina huonot arvosanat.

Emänemänemä Ringdola tutummin Ringa oli ratsastuskouluhevonen. Se oli kokemattomampian ratsastajien suosikkihevonen. Kokeneempien ratsastajien suosiossa tamma ei ollut, sillä sitä ei oltu koulutettu kovinkaan pitkälle ja näin ollen sillä ei ollut hirveästi tarjota ratsastuskoulun konkareille. Ringa sai ratsastuskoululla kolme varsaa ja oppilaat olivat tietenkin innoissaan aina kun uusi vauva syntyi talliin.


img

Jälkeläiset

SUKUPUOLI NIMI
oriResen Ivaros
tammaEydís Picar
tammaDraupnir
oriKaajan Konsta
tammaIdunn Siv
oriFortroll '66
tammaEdda v. Ahlstedt



img

Kilpailut

31.07.2013, Privas, KRJ CUP, Helppo C, 2/230
20.02.2011, KRJ, Helppo C, 3/40
26.02.2011, KRJ, helppo B, 2/50
27.02.2011, KRJ, helppo B, 6/50
04.03.2011, KRJ, Helppo B, 1/50
05.03.2011, KRJ, Helppo B, 5/50
02.03.2011, KRJ, Helppo B, 3/50
07.03.2011, KRJ, Helppo B, 3/50
06.03.2011, KRJ, Helppo B, 6/40
07.03.2011, KRJ, Helppo B, 4/40
06.03.2011, KRJ, Helppo B, 1/60
18.03.2011, KRJ, Helppo B, 6/50
12.03.2011, KRJ, Helppo B, 3/40
29.03.2011, KRJ, Helppo B, 7/50
17.03.2011, KRJ, Helppo B, 1/50
12.03.2011, KRJ, Helppo B, 4/40
17.03.2011, KRJ, Helppo B, 2/59
19.03.2011, KRJ, Helppo B, 7/59
25.03.2011, KRJ, helppo B, 2/40
19.03.2011, KRJ, Helppo B, 6/40
24.03.2011, KRJ, Helppo B, 3/40
09.04.2011, KRJ, Helppo B, 1/40
28.04.2011, KRJ, Helppo B, 3/50
29.04.2011, KRJ, Helppo B, 5/50
27.04.2011, KRJ, Helppo B, 5/40
28.04.2011, KRJ, Helppo B, 5/40
30.04.2011, KRJ, Helppo B, 4/40
01.05.2011, KRJ, Helppo B, 1/100
05.05.2011, KRJ, Helppo B, 8/100
01.05.2011, KRJ, Helppo B, 7/50
25.04.2011, KRJ, Helppo B, 4/100
30.04.2011, KRJ, Helppo B, 8/100
02.05.2011, KRJ, Helppo B, 3/40
30.04.2011, KRJ, Helppo B, 3/40
26.05.2011, KRJ, Helppo B 4/50
26.05.2011, KRJ, Helppo B, 7/80
25.05.2011, KRJ, Helppo B, 5/80
07.06.2011, KRJ, Helppo B, 5/100
03.07.2011, KRJ, Helppo B, 4/50
09.07.2011, KRJ, Helppo B, 5/50
12.07.2011, KRJ, Helppo B, 2/50
08.07.2011, KRJ, Helppo B, 3/40
01.07.2011, KRJ, Helppo B, 1/40
04.07.2011, KRJ, Helppo B, 1/40
21.07.2011, KRJ, Helppo B, 5/50
04.08.2011, KRJ, Helppo B, 6/50
06.08.2011, KRJ, Helppo B, 4/50
02.07.2011, Kantola, Helppo B, 4/50
26.07.2011, KRJ, Helppo B, 1/40
27.07.2011, KRJ, Helppo B, 1/50
28.07.2011, KRJ, Helppo B, 6/50
30.07.2011, KRJ, Helppo B, 4/50

31.10.2010, VVJ, Noviisi koulukoe, 2/16
05.01.2010, VVJ, Noviisi koulukoe, 2/11
26.01.2011, VVJ, Noviisi koulukoe, 4/22
11.03.2011, VVJ, Noviisi koulukoe, 2/9
24.03.2011, VVJ, noviisi yhdistetty, 5/30
28.03.2011, VVJ, noviisi yhdistetty, 5/30
17.06.2011, VVJ, Noviisi yhdistetty, 1/30
18.06.2011, VVJ, Noviisi yhdistetty, 4/30
16.06.2011, VVJ, Noviisi yhdistetty 1/37
16.06.2011, VVJ, noviisi yhdistetty, 4/30
17.06.2011, VVJ, noviisi yhdistetty, 2/30
19.06.2011, VVJ, noviisi yhdistetty 3/30
23.06.2011, VVJ, noviisi yhdistetty, 4/30
08.09.2011, VVJ, Noviisi yhdistetty, 3/30
08.09.2011, VVJ, noviisi yhdistetty, 3/24
10.09.2011, VVJ, noviisi yhdistetty, 2/24
12.09.2011, VVJ, noviisi yhdistetty, 2/29
13.09.2011, VVJ, noviisi yhdistetty, 2/29
07.09.2011, VVJ, Noviisi koulukoe, 2/11
08.09.2011, VVJ, Noviisi koulukoe 2/11
09.09.2011, VVJ, Noviisi koulukoe, 2/11
11.09.2011, VVJ, Noviisi koulukoe, 2/11
29.10.2011, VVJ, Noviisi yhdistetty, 5/30
09.11.2011, VVJ, Noviisi yhdistetty, 2/40
10.11.2011, VVJ, Noviisi yhdistetty, 4/40
05.11.2011, VVJ, Noviisi yhdistetty, 3/23
08.11.2011, VVJ, Noviisi yhdistetty, 4/23
13.01.2012, VVJ, Noviisi yhdistetty, 1/22
17.01.2012, VVJ, Noviisi yhdistetty, 2/25
21.01.2012, VVJ, Noviisi yhdistetty, 2/30
22.01.2012, VVJ, Noviisi yhdistetty, 3/30
26.01.2012, VVJ, Noviisi yhdistetty, 3/30
29.01.2012, VVJ, Noviisi yhdistetty, 2/30
03.02.2012, VVJ, Noviisi yhdistetty, 4/30
30.01.2012, VVJ, noviisi yhdistetty, 4/30
05.08.2012, VVJ, Noviisi yhdistetty 2/30
07.08.2012, VVJ, Noviisi yhdistetty, 4/21
09.08.2012, VVJ, Noviisi yhdistetty, 2/21
01.08.2012, VVJ, Noviisi yhdistetty 4/30
06.08.2012, VVJ, Noviisi yhdistetty, 1/29
15.11.2012, VVJ, Noviisi yhdistetty 2/30
18.11.2012, VVJ, Noviisi yhdistetty, 4/30
25.11.2012, VVJ, Noviisi yhdistetty 2/30
28.11.2012, VVJ, Noviisi yhdistetty, 5/30
26.11.2012, VVJ, Noviisi yhdistetty, 1/30
28.11.2012, VVJ, Noviisi yhdistetty, 2/30
04.12.2012, VVJ, Noviisi yhdistetty, 2/30
05.12.2012, VVJ, Noviisi yhdistetty, 3/30
22.12.2012, VVJ, Noviisi yhdistetty 1/34
24.12.2012, VVJ, Noviisi yhdistetty, 1/34
26.12.2012, VVJ, Noviisi yhdistetty 5/34
08.12.2012, VVJ, Noviisi yhdistetty, 2/32
10.12.2012, VVJ, noviisi parivaljakko 1/18
05.01.2013, VVJ, noviisi yhdistetty, 4/40
05.01.2013, VVJ, Noviisi yhdistetty, 3/34
07.02.2013, VVJ, Noviisi yhdistetty, 3/31
24.02.2013, VVJ, Noviisi yhdistetty, 4/33


img

Päiväkirja ja valmennukset

Trolli tulee Suomeen
Vihdoinkin uutta verta vuonohevosten ahtaisiin sukulinjoihin! Trolli matkasi Norjasta kahden tamman kanssa ja tällä poppoolla olisi tarkoitus aloittaa pienimuotoista vuonohevoskasvatusta ja tutustua ponien kanssa enemmän myös valjakkoajon saloihin. Trolli oli todellinen löydös ja sain pulittaa itseni kipeäksi, että sain sitä edes ostettua. Jouduin käymään kovaa hintakilpailua Norjalaisen kasvattajan kanssa ja onneksi tällä kertaa Trollin kasvattaja halusi lähettää hienon kasvattinsa Suomeen. Matka Norjasta Suomeen kävi kivuttomasti ja hain ponit itse rekalla. Matka oli pitkä ja välillä majoituttiin tuttujen nurkissa lepäämässä kunnes taas jatkettiin matkaa. Kotiin päästyä kaikki olivat jo aivan poikki, mutta ponit näyttivät siltä, että ei niitä matkanteko haitannut kunhan talliin päästyä oli kuiva karsina ja ruokaa tarjolla. Ensimmäisenä ponit majoittuivatkin Durenin yksityispuolelle, sillä Salpicarin talli on edelleen pelkkä rakennustyömaa.

Iva syntyy
Ensimmäinen vuonohevoskasvattini syntyi ja isänä on kukas muukaan kuin Trolli. Orivarsa on vähintäänkin yhtä komea kuin isänsä ja nimettiin se Resen Ivarokseksi. Nyt jää sitten nähtäväksi, että millainen varsa Ivasta kasvaa ja itselläni on ainakin suuret odotukset Trollista ja sen periyttämisgeeneistä. Sen verran hintava ori kuitenkin kyseessä, joten toivottavaa olisi, että se toisi myös astutusten ja omien kasvattien myötä rahaa kotiinpäin. Iva kuitenkin jää minulle itselleni koulutettavaksi, enkä ole edes ajatellut sen myymistä. Se saa toimia Trollin käyntikorttina kilpailuissa sitten kun Trolli aikanaan jää kokonaan jalostushommiin.

Näyttelyiden komein ori
Ollaan kierrelty Trollin ja Ivan kanssa jonkun verran näyttelyitä ja etenkin Trolli on kerännyt sieltä palkintoa toisensa perään ja arvostelut ovat olleet mitäs muutakaan kuin positiivisia. Ori on päässyt näyttäytymään muille vuonohevoskasvattajille ja siitä ollaan oltu kiinnostuneita ja astutuksia on sovittu muutamia. Muutama päivä Trolli sai kokoonsa tarvittavat SERTit VIR MVA ch. arvonimeen ja tietenkin heti rynnistin arvonimeä sille hakemaan. Tänään tuli vihdoinkin päätös, SERTit on hyväksytty ja titteli on nyt tämän orin hallussa. Ivakin on SERTin päästä champion arvonimestä, joten Trollin rakenne on ainakin toivotulla tavalla periytynyt isältä pojalle.

Ensimmäinen sijoitus
Ollaan kierrelty Trollin kanssa jo jonkun verran VVJ:n alaisia ja villejä valjakkokilpailuja, mutta menestys on ollut sillä saralla melko laihaa. Kehitystä on ensimmäisistä kilpailuista tapahtunut roimasti ja viime aikoina olemme keikkuneet monesti jo sijoituksien lähituntumassa, mutta silti eroa on ollut riittävästi kärkihevosiin verrattuna.

Vuonohevoset Salpicariin
Salpicarin tilat alkavat pikkuhiljaa olla siinä kunnossa, että se voi majoittaa hevosia. Vuonohevosista sinne muutti ensimmäisenä Trolli. Elki ja Iva tulivat myöhemmin. Trolli asusteli tallissa muutaman kuukaudes kahden andalusialaisen kanssa ja hyvin tuntui niiden kanssakin elämä sutjaantuvan. Itseasiassa niin hyvin, että uskaltaudun päästämään oripojat tiluksen laitumille yhdessä ja päivän päätteeksi kumpikaan ei tullut pää kainalossa takaisin talliin. Varmuuden vuoksi kuitenkin kaikilta napsittiin kengät pois jaloista, koska varmasti oriit mittelöivät jonkun verran voimiaan. Pojat sai sitten enemmänkin laiduntaa isolla laitumella, sillä muuten tarhavajeesta johtuen ne olisivat päässeet pihalle vain muutamaksi tunniksi. Remontista johtuen hevosten liikutus on kuitenkin jonkun verran kärsinyt ja voin vain kuvitella millaisia hulivileja nämä nuoret pojat olisivat jos ne joutuisivat päivät pitkät möllöttämään karsinan nurkissa.

Vihdoinkin tammajälkeläinen
Trolli on saanut Ivan jälkeen kaksi muuta orivarsaa. Nämä varsat eivät ole olleet omia kasvattejani vaan sovittuja astutuksia. Pitkästä aikaa oli kuitenkin taas tarkoitus astuttaa Trolli jollain omalla tammalla, mutta sopivaa ei ollut. En ollut halukas, ainakaan vielä, teettämään Ivalle täyssisarusta vaikka se hieno ori onkin. Onneksi mieluinen tamma löytyi Stal Pijnboompitista ja sovimme yhden varsan mittaisesta liisingista. Tamma Seoigh synnytti Trollin ensimmäisen tammajälkeläisen mitä olinkin jo jonkin verran odotellut. Varsa myytiin jo sen ollessa vielä emänsä vatsassa ja vieroituksen jälkeen se muutti Fiktioon asumaan. Varsalle toivotaan paljon menestystä niin valjakkokisoissa kuin näyttelyidenkin saralla.

Tulevaisuudensuunitelmia?
Pistin Trollin tulevaisuudensuunnitelmia hieman uuteen uskoon. Valjakkokisoja on tällä hetkellä todella vähän tarjolla kun taas koulukisoja tyrkytetään meille ovista ja ikkunoista. Otin Trollin muutaman muun hevosen kanssa mukaan koulukisarinkiin. Alku hieman takkusi niin helpoissa C:ssä kuin B:ssäkin, mutta nyt ahkerien kotitreenien myötä Trollin ratsastettavuus on parantunut huomattavasti ja olemme yhteisymmärryksessä siitä, että myös sillon voidaan työskennellä kun joku on selässä. Olen nähtävästi liian paljon työstänyt oriin kanssa vain maastakäsin, kärryjen kanssa tai köpötellyt selästäkäsin, että ratsastajan kanssa työskentely ja tehtävien suorittaminen säntillisesti on ollut hieman haastavampaa. Trolli on myös hieman näyttänyt luonnettaan ja muutamaan otteeseen kiskaissut ratsastajan vauhdikkaasti alas selästä. Bravuurina on ollut komea pukkilaukkapyrähdys jolla ratsastaja on melko varmasti irronnut satulasta. Kuitenkin nopealla kurinpalautuksella Trolli palautui pian ruotuun, varsinkin kun tajusi, ettei riehumisesta seurannut muutakuin komennusta ja enemmän työtä toivotun vapauden sijaa.

© yersinio | kuvat: http://www.fjordhest.no/